Ihmislapsella on ikää vajaat 17 vuotta ja töitä tehdään ties kuinka monen ihmisen puolesta melkoisen mukavalla palkalla. Työ on lähinnä nimellistä, palkka ja luontaisedut ovat loistavat ja tili pulskistuu, mikä on vain hyvä koska nykypäivän viihde-elektroniikka on kallista.

Aion ostaa itselleni läppärin. Ja PS2:n, 3:n ja PSP:n, mahdollisesti myös kännykän ja isomman muistikortin pleikkariini. Sekä paaaaaaaljon pelejä. Nykyinen elämäntilanteeni ei sisällä kotona lojumista juuri ollenkaan (viikot koulussa, viikonloput ties missä; tallilla, töissä, kavereilla) joten elän kavereitteni & kämppisteni laitteilla. Suurempi syy on omistamishaluni; haluan ne itselleni, kavereilta lainaaminen ei kelpaa/riitä. Muutenkin minä haluan ne pelikoneet & läppärin mukaani jahka jätän tämän koulun, ei kyllä paljoa lämmitä jos peliharrastus loppuu ko seinään ja vain siksi etten omista mitään pelikelpoista laitetta. Mmmm.

Ja teitähän kiinnosti aaaaaaaivan hirveästi, eikös? Hyvähyvähyvä. Otsikko lienee jäänyt ihmetyttämään teitä. No, joidenkin ihmisten työmoraali vain saa minut nauramaan, ei kai siinä. "Opiskelen hevosenhoitajaksi enkä jaksa yhtenä aamuna viikossa nousta talliin!!1" <3 Oen ylpeä teistä, lapset, ja tiedän että tulevaisuutenne on loistava.

OIKEASTI, tuo on naurettavaa. Js tulee hevoskouluun eikä jaksa tehdä yhtikäs mitään, kannattaisi miettiä 'opiskelujaan' kahdesti.

Saarna päättyy, menkää keittämään päänne tai tekemään muuta hauskaa.